Kukkaisviikkojen historiaa

Historia

Tampereen Kukkaisviikot houkuttelee vuosittain tuhansia vierailijoita nauttimaan värien leikistä ja iloisesta tunnelmasta. Yhdeksän päivän ajan monipuoliset tapahtumat Tampereen keskusta-alueella tarjoavat jokaiselle jotakin: kukkia, esityksiä, ruokaa, juomaa ja tunnelmaa. Vuodesta 1984 alkaen järjestetyt Kukkaisviikot ovat vuosien varrella elävöittäneet kaupungin keskustaa tuomalla iloisia tapahtumia jokaisen ulottuville.

 

 

Kukkaistytöt 1984-2018

2018 Kukkaislähettiläs Anitta ”Iso A” Ahonen

2017 Irina Klimova

2016 Noora Kalli

2015 Riina Nousiainen

2014 Sonja Mäkelä

2013 Krista Keinänen

2012 Ulla Valanto

2011 Tuuli Kuusipalo

2010 Iina Olkkonen

2009 Leena Blom

2008 Jannika Herala

2007 Iina Vallivaara

2006 Harriet Luopio

2005 Anni Ojanen

2004 Katriina Viita

2003 Susanna Jussila

2002 Jenni Paldanius

2001 Mia Vuorenmaa

2000 Hanna Keino

1999 Virpi Riitijoki

1998 Taina Rapeli

1997 Pia Peltomäki

1996 Minna Mäkinen

1995 Mira Niittymäki

1994 Paula Kiuru

1993 Anne Pessala

1992 Jaana Hongisto

1991 Saana Heikkinen

1990 Päivi Uotinen

1989 Eija Kiviniemi

1988 Elena Minetti

1987 Tuuli Maarit Hartikainen

1986 Katri Meriläinen

1985 Nina Kopra

1984 Tiina Leppänen

 

 

Kukkaispormestarit 1984-2018

2018 kalakauppias Petri Nygrén

2017 toimitusjohtaja Pasi Mäkinen

2016 toiminnanjohtaja Heidi Martikainen

2015 vuorineuvos Kari Neilimo

2014 projektijohtaja Esko Raipia

2013 konsernijohtaja Kirsi Koski

2012 hallituksen puheenjohtaja Keijo Olander

2011 teatterinjohtaja, näyttelijä Riku Suokas

2010 oopperalaulaja Jaakko Ryhänen

2009 toiminnanjohtaja Maarit Tammisto

2008 jääkiekkolegenda, yrittäjä Raimo Helminen

2007 apulaispormestari Irja Tulonen

2006 toimitusjohtaja Kai Telanne

2005 lastenpsykiatrian professori Tuula Tamminen

2004 pankinjohtaja Timo Toivonen

2003 piispa Juha Pihkala

2002 kongressipäällikkö Anja Aarnio

2001 kansanedustaja Kari Kantalainen

2000 teatterinjohtaja Esko Roine

1999 ministeri Kimmo Sasi

1998 kaupunginhallituksen puheenjohtaja Timo P. Nieminen

1997 valtuuston puheenjohtaja Seppo Salminen

1996 hotellinjohtaja Pirjo Ojanperä

1995 toimitusjohtaja Kalervo Kummola

1994 elinkeinojohtaja Riitta Varpe

1993 toimitusjohtaja Matti Hokkanen

1992 toimitusjohtaja Carl Öhman

1991 toimitusjohtaja Toivo Honkonen

1990 maaherra Risto Tainio

1989 toimitusjohtaja Saara Sinivuori

1988 apulaiskaupunginjohtaja Kaarina Suonio

1987 toimitusjohtaja Harri Sucksdorff

1986 kaupunginjohtaja Jarmo Rantanen

1985 sosiaalineuvos Matti Koponen

1984 kaupunkineuvos Vilho Halme

 

 

Vuonna 2013 Kukkaisviikot täytti 30 vuotta!

KUKKAISVIIKOT SAAVUTTAA VUONNA 2013 KUNNIOITETTAVAN 30 VUODEN IÄN.  SEN KUNNIAKSI ON AIKA KURKISTAA KAUPUNKIJUHLAN HISTORIAAN. MISTÄ KAIKKI ALKOI?  MITÄ KAIKKEA VUOSIEN VARRELLA ON EHTINYT TAPAHTUA?

Kukkaisviikkojen idean isä on Kauppakamarin toimitusjohtaja Matti Hokkanen, joka puski alkuun ihka ensimmäiset Kukkaisviikot vuonna 1984. Tampereen tavaramerkiksi muodostuneita Valoviikkoja oli juhlittu jo vuodesta 1966 alkaen, ja Hokkanen aavisti tilauksen myös kesäiselle tapahtumalle. Kukkaisviikkojen aikana kaupunki täyttyi väriloistosta. Lisäksi jo alusta alkaen monipuolinen ja huimasti lisääntynyt ohjelmatarjonta vaikuttivat siihen, että Kukkaisviikot tulivat Tampereelle jäädäkseen.

Kukkaisviikkoihin on kuulunut 30-vuotisen historian aikana monta lyhyempi- ja pidempikestoista perinnettä. Kukkaistyttö ja Kukkaispormestari sekä erilaiset tapahtumat ovat olennainen osa monen kaupunkilaisen kesämuistoja.

 

Nimensä veroinen. Kukkaisviikkojen pääkasveja ovat pelargoni, samettikukka ja riippabetunia.

Kukkaisviikkojen pääasia ovat tietenkin kukat. Niillä koristellaan Kukkaiskulkue, Kukkaistyttö ja Kukkaispormestari. Niitä jaetaan, myydään ja huutokaupataan yleisölle. Liikkeet koristavat niillä näyteikkunoitaan, ja hoitolaitosten asukkaita ilahdutetaan jakamalla heille ruusuja. Olennaisessa osassa ovat myös katukuvaan ilmestyvät kukkasomistukset. Vuodesta 2008 alkaen myös Koskipuiston kaiteet ovat saaneet omat koristeensa.

Koko Kukkaisviikkojen historian ajan näyttävien kukkakoristeiden suunnittelusta ja kasvatuksesta on vastannut Kaupungin puistoyksikkö. Kun edellisen vuoden Kukkaisviikot ovat ohitse, aletaan jo suunnitella uusia ja istuttaa tulevan kesän siemeniä. Korkeimmat kukkalaitteet vaativat jopa kuukauden verran rakentamista.

Kukat kannetaan avajaisia varten valmiiksi edellisen yön hämärässä, kun liikenne on hiljaisimmillaan. Näin kukat ovat aamulla valmiina yllättämään heräilevän Kukkaisyleisön. Kukat tuovat kepeyttä katukuvaan, mutta niiden siirteleminen on raskasta. Isot terrakottaruukut saattavat painaa sisältöineen jopa tuhat kiloa, ja niiden liikuttamiseen tarvitaan nosturia.

Istutukset ovat perinteisesti pysyneet katukuvassa niin kauan, kun ne säilyvät siisteinä. Parhaassa tapauksessa kukkaloisto jatkuu lähes pakkaskeleihin saakka. Suurimpana haittana istutuksille ovat yön kulkijat, jotka repivät silloin tällöin kukkia ruukuistaan – ehkäpä kesäheiloilleen annettavaksi.

 

Kolmekymmentä vuotta kauneutta. Kukkaistyttö antaa kasvot kesäiselle Tampereelle.

Ehkä Kukkaisviikkojen halutuin ja tunnetuin nimitys on tietenkin Kukkaistytön titteli. Kukkaistyttö valitaan vuosittain useiden ehdokkaiden joukosta. Valovoimainen ja karismaattinen tyttö edustaa kesän ajan Tamperetta ja Kukkaisviikkoja, kiertää tapaamassa kaupunkilaisia ja osallistuu erilaisiin tapahtumiin.

Kukkaisviikkojen alkuaikoina Kukkaistyttö valittiin hyvissä ajoin ennen tapahtumaa, mutta salaisuutta vaalittiin aina avajaisiin saakka. Vuodesta 1988 lähtien yleisö on saanut seurata Kukkaistyttö-finaalia, joka on järjestetty milloin missäkin päin Tamperetta. Valinnan tekee edelleen arvovaltainen tuomaristo, mutta yleisö saa lisäksi vuosittain valita oman ihannetyttönsä.

Vuoden 2013 Kukkaistyttö-finaali käytiin Hämeenpuiston Tunne Tampere -tapahtumassa toukokuussa. Seppeleen sai päähänsä 18-vuotias pirkkalalainen Krista Keinänen, 30. Kukkaistyttö, joka kertoi nuorempana ihailleensa edeltäjiään aina Kukkaisviikoilla käydessään.

 

Kuokka, harava, kastelukannu ja kilo kukkasipuleita. Kukkaispormestarin kunniatehtävään kuuluu yhtä ja toista.

Ihka ensimmäisistä Kukkaisviikoista alkaen Tampereelle on nimitetty kesäksi oma Kukkaispormestari. Titteli on myönnetty vuosittain merkittävälle tamperelaiselle, joka on toiminut esimerkillisesti ja tehnyt toiminnallaan kaupunkia tunnetuksi. Alkuvuosien Kukkaispormestarit edustivat perinteisesti elinkeinoelämää, politiikkaa ja virkamiehiä, mutta pormestarin olkihattu on painettu vuosien mittaan myös kulttuurin, uskonnon ja urheilun uranuurtajien kutreille.

Ensimmäiset Kukkaispormestarit saivat arvomerkeikseen melkoisen lastin tavaraa: heille ojennettiin kuokka, harava, kastelukannu ja kilo kukkasipuleita. Vuodesta 1993 alkaen Kukkaispormestarien kädet eivät ole olleet aivan yhtä täynnä, sillä tunnusmerkeiksi ovat vakiintuneet olkihattu, kastelukannu ja kukkakori.

Vuonna 2013 Kukkaispormestarin titteli on yhtä vanha kuin Kukkaisviikot itse. Tampereen 30. Kukkaispormestari on konsernijohtaja Kirsi Koski, joka on ollut kertomansa mukaan tamperelainen täsmälleen yhtä kauan, kun Kukkaisviikkoja on järjestetty.

 

Teidän korkeutenne, rouva Kukkaiskuningatar ja herra Kukkaiskuningas.

Kukkaiskuninkaallisten tittelit eivät ole aivan yhtä pitkää perua kuin Kukkaisviikot, mutta näyttävä historia on jo niilläkin. Ensimmäinen Kukkaiskuningatar kruunattiin Koukkuniemen vanhankodissa vuonna 1991, ja seuraavana vuonna Kuningatar sai seurakseen myös Kukkaiskuninkaan. Kruunajaispäivä on Koukkuniemessä juhlapäivä, varsinainen Kukkaiskarnevaali, jota juhlistetaan hyvällä ruualla ja ohjelmalla.

Vaikka Kukkaiskuninkaallisten valinta suoritetaan perinteisesti Koukkuniemessä, myös muiden vanhainkotien asukkaat saavat mahdollisuuden ilmoittautua ehdolle. Hakemuksessa pitää perustella, miksi juuri kyseinen henkilö olisi oikea valinta arvokkaaseen virkaan. Seppeleen saavat päähänsä kaikkein ystävällisimmät, huumorintajuisimmat ja seurallisimmat vanhainkodin asukkaat. Raadin tehtävä on ollut vuosien mittaan välillä niin hankala, että on päädytty arvontaan oikeiden Kuninkaallisten löytymiseksi.

  1. juhlavuoden Kukkaiskuninkaalliset valitaan tuttuun tapaan Kukkaisviikkojen aikaan Koukkuniemessä. Ennen tapahtumaa haku on kovassa vauhdissa: ketkä kruunataan juhlavuoden kuninkaallisiksi?

 

 

Pistetään paremmaksi kuin Tukholmassa! Herkkupöydästä metritolkulla nautittavaa.

Pirkanmaan kahvila- ja ravintolaliikkeiden kokouksessa vuonna 1985 esitteli

ravintoloitsija Hannu Wiss muuan lehtileikkeen. Siinä kerrottiin Tukholman herkkupöydästä, jonka pituus oli niin vaikuttava, että tempaus oli päätynyt Guinnessin ennätystenkirjaan saakka. Yrittäjät päättivät yksissä tuumin tuoda jotain vastaavaa tamperelaistenkin saataville.

Kun Kukkaispormestari katkaisi yleisöä ja herkkuja erottaneen juhlallisen nauhan, herkkupöydät tyhjenivät hetkessä. Ravintoloitsijat eivät olleet odottaneet läheskään niin suurta yleisöryntäystä. Se oli kuitenkin selvää, että Suomen suurimmalle Herkkupöydälle on tilausta. Myöhempinä vuosina tarjottavaa osattiin varata tarpeeksi nälkäiselle kukkaisyleisölle.

Herkkupöytien ajatuksena oli tehdä paikallisten kahvila- ja ravintolayrittäjien tuotteita tunnetuksi ja tarjota yleisölle mahdollisuus maistella useita pieniä annoksia huokeaan hintaan. Erityisesti juuri Kukkaisviikkoja varten kehitettiin Kukkaisviineri ja myöhemmin Kukkaisleivos. Kukin nautti tyylillään – joidenkin huhuttiin paastoavankin, jotta vatsaan mahtui avajaispäivänä mahdollisimman paljon herkkuja.

Vuonna 2013 Herkkupöydästä nähdään uudenlainen ratkaisu. Keskustori täyttyy pop up -pöydistä, joiden myyjät vaihtuvat päivittäin. Joka päivä kannattaa siis poiketa ostoksille nauttimaan erilaisista herkuista ja esimerkiksi paikallisista käsitöistä.

 

Kukkaisteltta, Ohjelmateltta, Olutteltta, Festivaaliteltta – tai ihan vaan Teltta.

Yksi Kukkaisviikkojen ehdottomista hiteistä on löytynyt vuosien varrella Keskustorilta. Ohjelmateltta pystytettiin alun perin, jotta Kukkaisviikkojen yleisö pääsisi nauttimaan maukkaasta ruuasta, hyvistä juomista ja tasokkaasta ohjelmasta kaikista kerralla. Alkuaikoina mukana olleet yrittäjät järjestivät kukin omat iltansa, mutta myöhemmin ohjelmisto koottiin usein yhteistuumin. Alkuaikojen tamperelaiset esiintyjät ovat saaneet vuosien mittaan seurakseen nimekkäitä esiintyjiä ympäri Suomen.

Ajat muuttuvat, ja niin myös Kukkaisviikot. Kukkaisviikkojen työryhmä halusi keventää Keskustorin ilmettä, ja samalla kuunneltiin kaupunkilaisten toiveita. Vuodesta 2009 alkaen Keskustori on ollut Kukkaisviikkojen aikaan teltaton.  Samalla maksulliset iltatapahtumat muuttuivat ilmaisiksi ja tulivat näin tasapuolisesti kaikkien saataville. Ruuasta, juomasta ja ohjelmasta on nautittu avoimella Kukkaisterassilla, mihin on helpompi poiketa vaikka ohikulkumatkalla.  Aurinko lämmittää Kukkaisyleisöä, eikä pieni sadekaan haittaa – sehän kuuluu Suomen kesään!

 

Uusia makuelämyksiä ja suuren maailman tuntua. Viinijuhlasta kasvoi kokonainen Viinikylä.

 

Vuoden 1997 uutuus on tullut Kukkaisviikoille jäädäkseen. Viinijuhla ja -kylä toivat tamperelaisten saataville keski- ja eteläeurooppalaista kulttuuria, jollaista kaupungissa ei ollut ennen nähty. Ensimmäisen vuoden Viinijuhlaa varten lennätettiin Saksasta asti aitoa keskieurooppalaista rekvisiittaa, joka loi Frenckellin aukiolle oikeanlaista tunnelmaa. Rekvisiitan mukana saapuivat tietenkin myös saksalaiset viinit, ja olipa mukana kaksi kokkiakin loihtimassa tamperelaisille sikäläisiä herkkuja.

Yleisö ryntäsi Viinijuhlaan heti alusta alkaen. Tapahtuman suosio ylitti kaikki odotukset, joten se päätettiin järjestää uudelleen. Toisen vuoden erikoisuus oli pakkasyön jälkeisistä rypäleistä valmistettu Eiswein. Jatkuvasti kasvaneen tapahtuman nimi vaihdettiin vuonna 2001 Viinikyläksi, ja seuraavana vuonna Välimeri-teemainen Viinikylä muutti hetkeksi Verkarantaan.

Juhlavuonna Viinikylä on jälleen tutulla paikallaan Frenckellin sisäpihalla, minne se on aikojen saatossa vakiintunut olennaisena osana Kukkaisviikkoja. Juhlavuoden kunniaksi Frenckellin ravintolassa järjestetään myös valokuvanäyttely, joka esittelee Kukkaisviikkoja kautta aikojen.

 

Rockia Aleksanterinkadun autohallissa, rockia Amurin kentällä. Rockia Ratinassa ja Tullinaukiolla, Sorsapuistossa ja Keskustorilla.

Kukkaisrockin lähtölaukaus ammuttiin vuonna 1989, kun Pohjola-yhtiöt järjestivät maanalaisen Underground Rock -konsertin Aleksanterinkadun autohallissa. Virallisesti Kukkaisrock-nimellä on rokattu vuodesta 1990 lähtien, ensin ilmaiskonserttina, välissä maksullisena festarina, ja viime vuosina jälleen pääsymaksuttomana tapahtumana. Kukkaisrock on kerännyt parhaimmillaan jopa 12 000 hengen yleisön.

Kukkaisrockissa ovat sen pitkän historian aikana esiintyneet muun muassa Eppu Normaali, Dr. Alban, Kaija Koo, Dingo, Pandora, Aikakone, Nylon Beat, Basic Element, Movetron, Maija Vilkkumaa, Darude, Mamba, Juice Leskinen, Zen Café, The Rasmus, Yö, E-Type – ja totta kai Popeda.

Vuonna 2013 Kukkaisrock ottaa varaslähdön Kukkaisviikoille perjantaina 26.7. jo ennen lauantain virallisia avajaisia. Juhlavuonna rokataan viime vuosien tapaan Keskustorilla, ja ilmaiseen tapahtumaan ovat tervetulleita kaikenikäiset musiikin ystävät. Lavalle nousevat muun muassa paikallinen nuori kyky Rockwalli, kovassa nosteessa oleva Santa Cruz sekä illan päättävä Reckless Love.

 

 

Kukkaisviikot aikaansa edellä. Lapset jonottivat esiintymään Kukkaistähti-kykykilpailuun.

Kukkaistähden tittelistä kisattiin ensimmäisen kerran vuonna 2000. Ajatus lähti teatterinjohtaja Esko Roineen ja Koskikeskuksen toimitusjohtajan Jari Alasen huomiosta, ettei lapsille ole tarjolla riittävästi esiintymismahdollisuuksia. Ja oikeassahan miehet olivat, sillä paikalle ilmaantui nuoria taitureita aina jonoksi saakka!

Ensimmäisessä Kukkaistähti-kilpailussa kaikkien lajien osaajat kilpailivat samassa ryhmässä. Tuomariston tehtävä oli lähes ylivoimainen, ja siksi jatkossa päätettiin jakaa esiintyjät kahtia musiikkiesityksiin ja muihin taiteenlajeihin. Erikseen kilpailivat lisäksi tenavat ja teinit. Ensimmäisen Kukkaistähti-kisan tenavasarjan voitti 10-vuotias laulaja Eveliina Määttä, teinisarjan puolestaan 15-vuotias hanuristi Jani Lehtimäki. Palkinnoksi voittajat saivat paitsi mainetta ja esiintymiskokemusta, myös 1 000 markan lahjakortin Koskikeskuksen liikkeisiin.

Viime vuosina Kukkaistähtikilpailua ei ole järjestetty, sillä lasten ja nuorten esiintymismahdollisuudet ovat lisääntyneet huimasti. Pikkulinnut ovat kuitenkin sirkuttaneet, että innostusta perinteen elävöittämiseen löytyisi, ja kuka tietää, vaikka Tampere taas jonain vuonna saisi oman Kukkaistähtensä!

 

Maailmapyöriä, leijuvia pöytiä ja puhujankorokkeita. Kukkaisviikkojen 30 vuoden matkaan on mahtunut paljon muutakin.

Vuonna 1993 Tampereelle tuotiin suuren maailman tuntua Lontoosta, kun kävelykadulle laitettiin pystyyn puhujankoroke Hyde Parkin tapaan. Jalustalle saivat nousta kaikki halukkaat kertomaan ajatuksiaan kaupungista ja sen elämästä. Usein tapahtumalla oli juontaja, joka määritti kulloinkin keskusteltavan aiheen. Hyde Park -koroke nähtiin tulevina vuosina myös Tammelantorilla ja Keskustorilla.

Yksi suosittu Kukkaisviikkojen ohjelmanumero oli monena vuonna Kukka tukkaan -tapahtuma, jossa tamperelaiset kampaajat loihtivat kävijöiden päähän edullisia kukkaiskampauksia. Vuonna 1993 ensimmäistä kertaa järjestetyn tempauksen tuotot ohjattiin hyväntekeväisyyteen. Tapahtuma väritti mukavasti katukuvaa, kun sieltä täältä saattoi bongata seppeleitä ja toinen toistaan värikkäämpiä nutturoita.

Vuosina 2009–2011 Kukkaisviikoilla järjestettiin Kukkaisjazz. Työryhmä

ihaili Porin Jazzien rentoa meininkiä ja kykyä herättää kaupunki eloon. Eräässä kokouksessa päätettiin lakata pelkästään ihailemasta ja tuoda Tampereellekin jotain vastaavaa – ilmaiseksi, totta kai. Jazzin ystäville on juhlavuoden kunniaksi hyviä uutisia: Kukkaisjazz järjestetään jälleen pienen tauon jälkeen. TamJazzin hoitamasta ohjelmasta päästään nauttimaan sunnuntaina 28.7.

Muutaman viime vuoden ajan Keskustorilta on voinut lähettää terveisensä maailmalle Kukkais-tv:n kautta. Kukkaisviikkojen ajaksi torille pystytetään mökki, jossa kuka tahansa voi käydä juttelemassa kameralle. Kuvaajat myös kiertelevät tapahtumassa ja dokumentoivat Kukkaisviikkojen meininkiä. Palvelua operoivat yhdessä Verkkolehti Keskustori ja Honkalamedia.

Vuodesta 2009 alkaen Keskustorille on pystytetty vuosittain Tivoli Sariolan maailmanpyörä, joka on muodostunut lähestulkoon Kukkaisviikkojen tunnukseksi. Pyörästä pääsee ihailemaan Tamperetta 26 metrin korkeudesta, Raatihuoneen katonharjan yläpuolelta. Vuonna 2012 maailmapyörän kaverina nähtiin myös karuselli. Kukkaisviikkojen ensimmäistä kyytiä keräännytään jonottamaan torille jo hyvissä ajoin.

Juhlavuoden kunniaksi Kukkaisyleisöllä on mahdollisuus nousta vuonna 2013 vieläkin korkeammalle: Kukkaisviikoille saapuu ainutlaatuinen Dinner in the Sky® -konsepti! Lounastajat, illastajat, skoolaajat ja aamupalasta nauttijat nostetaan jopa 50 metrin korkeuteen, mistä aukeaa huikea näköala kaupungin kattojen yli. Nostojen tarjoiluista vastaavat tamperelaiset laaturavintolat.

Matkan varrella on toki koettu paljon muutakin. Osa hauskoista sattumuksista ja kokemuksista on jo painunut unholaan, ja osasta järjestäjät eivät edes tiedä. Millaiset ovat juuri sinun Kukkaisviikkosi?

 

Teksti: Anna-Kaisa Kaplas

 

 

Kukkaisviikot vuosi vuodelta

1984

  • Ensimmäiset Kukkaisviikot starttasivat samaan aikaan koulujen alun kanssa
  • Vaikka alun perin lähdettiin hakemaan ”Hämeen valkotukkaista, sinisilmäistä tyttöä”, ensimmäinen Kukkaistyttö oli tummatukkainen Tiina Leppänen
  • Ensimmäiseksi Kukkaispormestariksi kutsuttiin kaupunkineuvos Vilho Halme
  • VR järjesti Kukkaisviikkojen kunniaksi junakuljetuksen rautatieasemalta Särkänniemeen

1985

  • Tapahtuma lyhennettiin 14-päiväisestä 10-päiväiseksi
  • Tukholmasta otettiin mallia kaikkien aikojen ensimmäiseen Kukkaisviikkojen Herkkupöytään

1986

  • Kukkakoristeille järjestettiin oma vartiointi edellisvuoden ilkivallan vuoksi
  • Kukkaisviikot kasvoivat tasaiseen tahtiin: nyt järjestettiin jo 50 erilaista tapahtumaa

1987

  • Pirkanmaan leipurit kehittelivät Kukkaisviikoille oman nimikkoherkun, Kukkaisviinerin
  • Posti myönsi Kukkaisviikoille erikoisleiman
  • Kukkaisviikkojen aikana järjestettiin yhteensä 75 tapahtumaa
  • Keskustoria koristaneet jukkapalmut varastettiin, varmaankin jonkun omaa puutarhaa koristamaan

1988

  • Ratinassa käytiin tiukka kisa, hauska Postikärryviesti
  • Kukkaistyttökilpailu järjestettiin ensimmäistä kertaa yleisötapahtumana
  • Pirkanmaan leipurit kehittivät Kukkaisviinerin kaveriksi juhlallisen Kukkaisleivoksen, jota myydään edelleen vuosittain Kukkaisviikkojen aikaan Tampereen kahviloissa

1989

  • Kukkaisrockin esi-isän, Aleksanterinkadun autohallissa järjestetyn Underground Rock -konsertin, esiintyjiin kuului mm. Nuket-yhtye
  • Tamjazzin Kukkaisjameja jammattin Laternassa
  • Kukkaisviikkojen mittavaan koristukseen kuului 30 000 ruukkukasvia, 100 puistoruukkua, 30 erilaista ruukkukasvilajiketta ja 6 000 leikkokukkaa

1990

  • Kukkaisviikkojen aikana vietettiin jo 90 erilaista tapahtumaa
  • Somistukseen käytettiin yhteensä 40 000 kukkaa, ja koristelun pääpaikkoina olivat Keskustori ja Rautatieasema
  • Tänäkin vuonna suosittu ohjelmanumero oli avajaisten 60 metrinen Herkkupöytä, jossa mukana oli huimat 30 ravintola-alan yritystä
  • Topi Honkosen säveltämä Kukkaistanssiaiset-valssi levytettiin ja julkaistiin sopivasti Kukkaisviikkojen alla
  • Uutena tapahtumana järjestettiin Sorsapuiston Park Festival -ilmaiskonsertti

1991

  • Kukkaisviikot laajenivat laajenemistaan: nyt mukana oli jo 130 tapahtumaa, joista lähes kaikki yleisölle maksuttomia
  • Vuoden suurena uutuutena Keskustorille pystytettiin Ohjelma- ja olutteltta
  • Koululaiset värittivät Hämeenkadun jalkakäytävät väriliiduin Kukkaisviikkojen kunniaksi
  • Kukkaisrockissa Ratinan stadionilla esiintyi Eppu Normaali, Koskipuiston Park Festival -ilmaiskonsertissa puolestaan Riki Sorsa
  • Tutkimuksen mukaan jo 90 % pirkanmaalaisista tunsi Kukkaisviikot

1992

  • Kukkaisviikoilla koettiin huimat 200 erilaista tapahtumaa
  • Teemaan sopivasti Kukkaisviikkojen aikaan järjestettiin myös valtakunnalliset floristipäivät ja kukkiensidonnan SM-kilpailut
  • Siipirataslaiva Finlandia Queenilla järjestettiin Kukkaisviikkojen päiväristeilyjä
  • Kukkaisrockissa nähtiin ensimmäistä kertaa ulkomainen pääesiintyjä, listasuosikki Dr. Alban
  • Kukkaistyttö Jaana Hongisto sai pestistä näkyvyyttä ja lähti Kukkaisviikkojen jälkeen kunnallisvaaliehdokkaaksi

1993

  • Kukkaisviikkojen 10. juhlavuotta juhlittiin 17-päiväisellä karnevaalilla, johon kuului kaikkiaan 300 erilaista tapahtumaa
  • Uutuutena nähtiin Hyde Park -puhujankoroke kävelykadulla
  • Kukkaispormestariksi kutsuttiin itseoikeutetusti Kukkaisviikkojen perustaja, Kauppakamarin toimitusjohtaja Matti Hokkanen
  • Kampaajat loihtivat Kukka tukkaan -tapahtumassa kukkaisyleisön kutreille kukkivia kampauksia, ja tuotot lahjoitettiin hyväntekeväisyyteen

1994

  • Kukkaisviikot saavuttivat jonkinasteisen huippunsa, kun ohjelmakarttaan kirjattiin 400 tapahtumaa ympäri kaupunkia
  • Kalevankankaalla vietettiin hautausmaajuhlaa, minkä lisäksi ohjelmaan kuuluivat mm. valtakunnallinen katusoittotapahtuma Katu Soi, Kukkaisgolf ja Kukkaistanssiaiset sekä lasten liikennetapahtuma
  • 70 metrisestä Herkkupöydästä myytiin yleisölle 20 000 toinen toistaan maittavampaa annosta

1995

  • Sorsapuisto soi -viihdekonsertin pääesiintyjänä nähtiin Laura Voutilainen, Kukkaisrockissa puolestaan esiintyi ruotsalainen Pandora
  • Finlaysonin palatsissa järjestettiin Palatsiblues

1996

  • Kukkaistyttö Minna Mäkinen ja Tampere Tunnetuksi ry:n Sanna Kramer saivat käyttöönsä uudet Nokia 9 000 Communicatorit, joita testattiin ensimmäistä kertaa julkisesti
  • Hyväntekeväisyystapahtuma Kukkaishiihdossa sivakoitiin puusuksilla Hämeenkadun päästä päähän, minkä jälkeen Rautatieasemalla jammattiin Monotansseissa
  • Pysäköinninvalvojat muistivat Kukkaisviikkojen kunniaksi autoilijoita sakkojen sijaan ruusuin
  • Kukkaisviikkoja mainostettiin ensimmäistä kertaa myös Helsingissä

1997

  • Sorsapuiston Kukkaisrock laajeni kaksipäiväiseksi musiikkitapahtumaksi
  • Suurena uutuutena Kukkaisviikoille tuotiin Frenckellin Viinijuhla, joka on säilynyt olennaisena osana ohjelmaa siitä lähtien
  • Kukkaisviikoilla vieraili yhteensä 180 000 kävijää

1998

  • Keskustori oli osittain remontissa, joten Herkkupöydät aseteltiin poikkeuksellisesti Aleksis Kiven kadun reunalle
  • Ohjelma- ja olutteltassa esiintyivät muun muassa Leevi & Leevings ja Dave Lindholm
  • Kukkaisviikot laajenivat keskusta-alueen ulkopuolelle Teiskoon, missä järjestettiin suuli- eli latotanssit

1999

  • Tampereen 220-vuotissyntymäpäivien kunniaksi kukka-asetelmat toteutettiin kaupungin vaakunan väreissä, punaisena ja keltaisena
  • Suomen EU-puheenjohtajuuden kunniaksi nähtiin myös sinikeltaisia istutuksia
  • Kaupunkilehti Moro järjesti leikkisän Kukkaispoika-kilpailun, jonka voittajaksi valittiin hervantalainen teekkari Riku Tolonen

2000

  • Avajaisia vietettiin viileässä säässä, ja Kukkaistyttö Hanna Keino joutui pukeutumaan kukkamekon sijaan lämpimämpään housupukuun
  • Kukkaisrockissa esiintyivät Neljä Ruusua ja Mamba sekä kansainvälisestikin menestynyt Darude
  • Pienille kävijöille järjestettiin Pikku Kakkosen puistossa oma Lasten Touhula
  • Erikoisempien kokeilujen listalle päästiin Epätavallisten Esitysten 12-tuntisella Twelve to Twelve -performanssitapahtumalla
  • Ensimmäinen Kukkaistähti-kilpailu järjestettiin Koskikeskuksessa

2001

  • Frenckellin Viinijuhla laajeni suuren suosion vuoksi kokonaiseksi Viinikyläksi
  • Kukkaisviikoilla juhlittiin Tampereen ja saksalaisen Chemnitzin ystävyyskaupunkisuhdetta, minkä kunniaksi mukana oli myös saksalaisia esiintyjiä
  • Herkkupöydät vaihdettiin kokeiluluonteisesti teltoista rakennettuun Herkkukylään
  • Avajaisparaatin erikoisuutena nähtiin The Hip-billies, joka soitti 12 metriä pitkän auton lavalla värivaloineen ja tanssityttöineen
  • Kävelykadun yrittäjät järjestyvät kadulla muotinäytöksiä ja muuta ohjelmaa

2002

  • Kukkaispormestarit perustivat oman yhdistyksen, Kukkaispormestarit ry:n, jonka puheenjohtajaksi ryhtyi vuoden  1989 Kukkaispormestari Saara Sinivuori
  • Välimeri-teemainen Viinikylä siirtyi vaihtelun vuoksi Verkarantaan
  • Kukkaisrockissa esiintyivät muun muassa The Rasmus ja Nylon Beat
  • Tahmelan rannassa järjestetyssä PispalaFolkissa esiintyi Mikko Alatalo

2003

  • Vuosi 2003 oli Kukkaisviikkojen 20-vuotisjuhlavuosi, ja sen kunniaksi julkaistiin Taina Puhan kokoama historiikki
  • Juhlavuoden yleisömäärä ylitti odotukset, ja aurinkokin otti osaa juhlavuoden Kukkaisviikkoihin koko tapahtuman ajan
  • Avajaisparaatissa olivat mukana entiset Kukkaistytöt ja Kukkaispormestarit
  • Jo 15. kertaa järjestettävä Kukkaisrock laajeni kolmipäiväiseksi, ja Ratinassa esiintyi mm. juuri pinnalle noussut Gimmel
  • Kukkaiskuninkaallisiksi valittiin 65 vuotta naimisissa olleet Laina ja Eino Niittymäki
  • Keskustan betoniset Kukkaruukut pääsivät eläkkeelle, ja niiden tilalle tuotiin pyöreitä terrakottaruukkuja

2004

  • Ohjelmateltan uutuutena järjestettiin ilmaiset päivätanssit joka päivä Kukkaisviikkojen ajan
  • Teltan antimia syötiin ja juotiin luonnon säästämiseksi aidoista astioista

2005

  • Kukkaispormestariksi valittiin lastenpsykiatrian professori Tuula Tamminen, joka kiitteli erityisesti Tampereen kaupungin panostusta lapsiin
  • Kukkaisrockissa esiintyi Manserock All Stars, jonka riveissä nähtiin Martti Syrjä, Pauli Hanhiniemi, Dave Lindholm, Heikki Salo, Pate Mustajärvi ja Moog Konttinen

2006

  • Tamperelaiset kiekkotähdet Raimo Helminen, Ville Nieminen, Jyrki Lumme ja Vesa Viitakoski kauppasivat avajaisissa kävijöille keltaisia ruusuja – melkoisen menestyksekkäästi!
  • Ensimmäisestä vuodesta saakka mukana ollut sambakoulu União da Roseira nähtiin nyt ensimmäistä kertaa omassa kulkueessaan Kukkaisviikkojen loppuhuipennuksena
  • Tallipihalla järjestettiin Vekaramäki-tapahtuma, jossa lapset pääsivät moikkaamaan Ti-Ti Nallea
  • Avajaisissa palkittiin ensimmäistä kertaa kukkaisteemaan parhaiten soveltunut asu

2007

  • Ohjelmateltassa esiintyivät muun muassa Kari Tapio, Matti Nykänen ja Teräsbetoni
  • Tallipihalla vietettiin hurjia lasten naamiaisia
  • Kaupungin Tosi siistii -siisteyskampanjan tiimoilta käärittiin hihat ja järjestettiin tupakantumppien keruukilpailu
  • Avajaisissa jaettiin yleisölle ruusuja, porkkanoita ja ”suukkoja”

2008

  • Kukkaisviikkoja koristi kaikkiaan 11 000 kukkaa, jotka oli kasvatettu siemenistä ja pistokkaista alkaen Hatanpään kasvihuoneissa
  • Anttila-tavaratalo järjesti Kukkaistenava-kilpailun, jossa yleisö sai äänestää omaa suosikkiaan
  • Tampereen Taiteilijaseura ry järjesti Keskustorilla Taidetorin

2009

  • Kaupunkia pääsi katselemaan aivan uudesta perspektiivistä, kun Keskustorille pystytettiin Tivoli Sariolan maailmanpyörä, josta muodostui heti lähestulkoon Kukkaisviikkojen symboli
  • Keskustorin Kukkaisterassi oli yleisön pyynnöstä ensimmäistä kertaa teltaton
  • Ohjelma pyrittiin pitämään mahdollisimman pirkanmaalaisena, ja esiintyjät olivat pääosin paikallisia artisteja ja harrasteryhmiä

2010

  • Tampere-seura järjesti Keskustorilla murrekaraoken, jossa pääsi reenaamaan Mansen kiältä
  • Kukkaisviikkojen yhteydessä järjestettiin seurakunnan MotoRistimessu
  • Keskustorin Vanha kirkko koristeltiin kukkasin, ja tapahtuman aikana vietettiin jopa ihan oikeita Kukkaishäitä
  • Kukkaisviikot ja Kaupunkilehti Moro järjestivät yhdessä laulutilaisuuden, jossa esitettiin yleisön äänestämiä, Tampereesta kertovia kappaleita

2011

  • Sambakulkueessa oli ennätysmäärä osallistujia, kun höyheniin ja paljetteihin pukeutui yhteensä 170 tanssijaa ja soittajaa
  • Kukkaispormestari Riku Suokas paljasti, ettei oikeastaan saa edes kaktusta pysymään hengissä, mutta pormestarin tehtävästään hän selviytyi silti mallikkaasti
  • Samaan aikaan Kukkaisviikkojen päätösviikonlopun kanssa järjestettiin mm. Teivon Kuninkuusravit, ja pari ponia saatiin Kukkaisviikoillekin vierailemaan, mutta keskustaan suunnitellut ravikilpailut kaatuivat hevosten ja mukulakivien erimielisyyksiin

2012

  • Avajaispäivää juhlittiin Tampereen Suomalaisen Klubin johdolla suomenlippujen liehuessa
  • Kukkaiskuningattareksi kruunattiin 105-vuotias Mirjam Hytönen kymmenen ehdokkaan joukosta, kun taas kukkaiskuninkaaksi ei ollut tunkua: ehdolle uskaltautui ainoana 87-vuotias Juho Kosonen
  • Keskustorilla pääsi maailmanpyörän lisäksi myös karusellin kyytiin

2013­­­­­­­­­­

  • Kukkaisviikoilla on jälleen runsaasti maksutonta ja ikärajatonta ohjelmaa koko tapahtuman ajan
  • Herkkupöydät on päivitetty uuteen uskoon, kun Keskustorille pystytetään eri toimijoiden pop up -ravintoloita
  • Uutuutena nähdään ainutlaatuinen Dinner in the Sky® -konsepti, joka nostaa lounastajat, illastajat ja kippistelijät kaupungin kattojen ylle jopa 50 metrin korkeuteen
  • Juhlavuoden kunniaksi luvassa on vaikka mitä erityistä, tervetuloa mukaan!

Teksti: Anna-Kaisa Kaplas